Hakua

Eilen oltiin hakumetsässä. Maasto oli haasteellinen, radan alussa paljon kaatuneita puita ja risuja. Itse olin väsynyt eikä ollut oikein treeni fiilistä, ja sehän tarttui myös Molliin. Ihmeellinen koira kyllä...jos minä olen iloinen niin Molli on iloinen, jos minä olen huonolla tuulella, niin Mollikin muuttuu oudoksi, ja jos minä jännitän, niin Molli on aivan kipsissä...

Treeni meni kuitenkin ihan hyvin. Alussa vähän hässäkkä, kun Molli meinasi ettei risukoiden läpi aikoo lähteä, vaan teki täyskäännöksen, ja lähti keskilinjaa pitkin hakemaan itselleen paremman reitin. Kutsuin takaisin, ja uusi yritys. Silloin Molli hyppeli kun jänis risukoiden yli:) Ensimmäinen ukko laatikossa. Ilmaisu norskilla. Samat risukasathan oli myös paluumatkalla, joten Molli pysähtyi, jäi seisomaan, ehkä kymmenen metrin päästä ja pudotti rullan. Joten lähetin uudestaan hakemaan rullaa, koska ei tollaisia temppuja voi hyväksyä...Onneksi maalimies huomasi että Molli tuli ilman liinaa, ja ymmärsi olla välinpitämätön. Nyt Molli tuli (risujen läpi) perille asti rullan kanssa, mutta viimeiset metrit tosi hitaasti...Näytölle kyllä lähti kun salama:) Mollin mielestä oli tosi tyhmää liikkua noin hankalassa maastossa, kun olisi löytynyt parempikin reitti:)

Seuraava ukko pressun alla oikealla puolella. Laitoin norskin ylös, ja nyt ilmaisu irtorullalla. Muuten meni hyvin, paitsi että rullantuonti taas tosi hidas. Huokaus;(

Näiden jälkeen 4 tyhjää pistoa. Yleensä olen kutsunut Mollia pois tyhjiltä, kun usein viipyy liian kauan, ja tekee liian laajat pistot. Mutta tällä kertaa päätin olla hiljaa, ja katsoa miten kauan se viipyy, ja missä kohtaa se tulee pois. Ja Mollihan teki kaikki tyhjät pistot oikein mallikkaasti.

Viimeinen ukko takakulmassa, joka palkkasi suoraan.
Ei hassumpi treeni.