Pitkästä aikaa hakumetsässä...

Tänään ajelin Nummelaan hakutreeneihin. Mietin kyllä aamulla että viitsinkö ajaa noinkin pitkä matka sateessa treenaamaan, mutta mieli teki päästä hakumetsään, joten lähdimme Mollin kanssa Nummelaan. Sitä en tarvinnut katua, koska kivaa oli. Meitä oli neljä, ja enemmän koiria ei olisi ehtinyt treenatakaan, ennen kun metsässä alkoi olemaan hämärää. Tallattiin vähän päälle sadan metrin, rata avarasssa maastossa.

Minä otin Mollille neljä ukkoa. Ilmaisu kiintorullalla (ruotsalais mallinen pikkunen taas käytössä), mutta ennen kun Molli otti rullan, sai se maalimieheltä pienen makkara-palan. Ensimmäisen maalimiehen luona vähän oli ihmetellyt, koska Mollillehan olen käyttänyt paljon myös suorapalkkoja, mutta kun ei lisää nameja tullut, otti Molli rullan ja lähti tulemaan mun luokse.

Minähän olen Mollin haun kanssa ikuinen optimisti:) sen takia olen ajatellut nyt kokeilla tätä tapaa, ja näitä treenejä tehdä koko kevään aikana. Jospa tällä tavalla saisin tuo rullanakantaminen karsittu pois. Tiedän että joillekin koirille tämä on auttanut.

Muuten Molli teki taas niin hyvää työtä. Upposi suoraan syvälle metsään, ja toi rullan hyvällä vauhdilla, ja liikkui koko ajan aluetta eteenpäin. Oikein harmittaa kun huomaa miten hienosti Molli osaa.

Treenin jälkeen mentiin Tarjan ja hänen sakemanniurosten kanssa lenkille. Molli pelkäsi Kanea ja Kössiä, kiipesi vaan mun päälle, vaikka nuo eivät edes nuuskineet Mollia. Mutta kyllähän ne pitivät kamala meteliä, kun ne keskenään riehuivat, ja sakemaanni kun ei ole siitä hiljaisemmasta sortista:):) Kyllähän Molli sitten alkoi juoksemaankin vähän, mutta tänään oli kyllä mamman likka, ja eniten ramppasi mun jalanjäljissä, tuntui oudolta, täytyy sanoa:):)